Pages

Tuesday, October 5

Minä olen kotona


Mustavalkomaanantai - Kova

***

Kuvattu eilen Chiswickissä. Rakastan tätä maata, rakastan näitä rakennuksia, niiden arkkitehtuuria. Minä olen kotona. Vihdoinkin.

Mistä tulikin mieleeni, että olen asunut täällä nyt aika tarkalleen vuoden. Tämän vuoden aikana olen kotiutunut tänne hyvin enkä kaipaa takaisin Suomeen – asumaan. Lomalle kyllä, mutta muuten en.

Minä en ole ihminen, joka saa salamasta: en rakkaudessa enkä missään muussakaan. Minä en myöskään rakastunut tähän maahan ensi silmäyksellä, jos niin voi sanoa. Olin toki käynyt täällä aiemminkin ennen muuttoa tänne enkä ollut huolissani, ettenkö viihtyisi täällä.

Mutta tällainen rakastuminen tähän maahan, ilmapiiriin ja kulttuuriin on kehittynyt vasta hiljalleen täällä asuessa. Moni asia on toki toisin ja jotkut asiat suorastaan hassuja ja epäkäytännöllisiä Suomeen verrattuna.

Mutta minä olen sopeutuvainen ihminen. En ole koskaan jaksanut valittaa vessapaperin pyörimissuunnasta.

19 comments:

  1. Kirjoituksistasi on pitkään voinut aistia rauhan ja oman paikan löytämisen. Sellaista on aina mukava lukea.

    Mikään paikka tai asia maailmassa ei ole täysin vailla epäkohtia, mutta sepä ei olekaan mikään rakkauden edellytys.

    Ihminen, joka valittaa vessapaperirullan pyörimissuunnasta tai väärästä kohtaa puristetusta hammastahnatuubista, tekee sen ihan missä tahansa.

    ReplyDelete
  2. Kiva kun ei kuitenkaan ole kovaa kohtaloa:)

    ReplyDelete
  3. Mikä hyvä tunne seuraa siitä,kun tuntee olevansa kotona.Happy for you my friend:-)
    Kovan paksu seinä tosiaankin tuossa kuvassa.

    ReplyDelete
  4. Home is where I hang my hat.
    And luckily that home is in England :)

    ReplyDelete
  5. En ihmettele yhtaan, etta olet rakastunut siihen ilmapiiriin ja kulttuuriin. Lontoo on niin ihana kaupunki.

    Ja mulle on kaynyt ihan samoin LA:n suhteen, tama tuntuu omalta kotikaupungilta. Ja kodilta.

    Oletko saanut ton tausta kuvan laitettua uuteen bloggerin templateen? Ma en ole siina onnistunut, vaan olen joutunut vaihtaan takas Minimaan.

    ReplyDelete
  6. Kova kun kiviseinä! Hienoa kuulla että olet löytänyt paikkasi tässä elämänvaiheessa!

    ReplyDelete
  7. Pitää tutustua blogiisi enemmän. Kuvassa on ainakin kovat sävyt ja varmaan seinäkin on kova, mutta jos koti on kyseessä, ehkä siihen jotain pehmyttäkin liittyy :)

    ReplyDelete
  8. Kovat ja jämerät seinät. Hienoa arkkitehtuuria vaikuttaa olevan

    ReplyDelete
  9. Olen onnellinen puolestasi!
    Tasan ei kay...
    Mieheni irtisanoutui kuun vaihteessa. Casa ei ole ollenkaan sita mita saimme vaikutelman kun siella kavimme viikonlopun tutustumiskaynnilla ja pettymys on vain kasvanut matkan varrella siella asuessa...Eli kylla totuus tulee ilmi vasta kun maassa asuu - lomat on ihan eri juttu.
    Minne seuraavaksi - ei viela tietoa. Suomessa on duunipaikka heti jos mies vaan haluaa takaisin mutta viela haluaisimme expatata...mutta katsotaan miten asiat etenee.
    Nyt nautin stadin kauniista merellisista syyspaivista! :) Maanantaina takaisin Casaan...
    Take care!

    ReplyDelete
  10. Upea kuva.
    Eikö "kodin löytäminen" ole ihana tunne! En voi ymmärtää, että siitä on tosiaan jo vuosi kun naapurisaarelle muutit.

    ReplyDelete
  11. Pappilan mummo: Kiitokset!

    Penni: Hienosti sanottu tuo, että epäkohdat eivät ole este rakkaudelle. Olen ihan samaa mieltä, sillä täydellisyyttä ei oikeastaan ole edes olemassa.

    Paitsi ehkä niille, jotka eivät muuta kestä (kuin täydellisyyttä ja sekin on silloin subjektiivinen kokemus).

    Tapsu: No onneksi ei :D

    Yaelian: Kiitokset! Minua tuossa kuvassa kiehtoo tilan valoisuus ja avaruus.

    Kini: Kiitos!

    Susu: Sanos muuta!

    Noora: Pitää olla seinät, joiden suojaan pääsee. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole meidän kodin seinät ;)

    Itkis: Minäkään en ihmettele, että pidät Losista! Pidin siitä itsekin :D

    Tausta on Bloggerin Minimassa edelleen. En ole jaksanut vielä(kään) tutkia noita uusien alustojen koodeja.

    Ehkä voisin tutkailla tässä joku päivä ja jos jotain viisasta keksin, niin laitan sulle totta kai mailia!

    Savisuti: Kiitokset! Tuo tässä elämänvaiheessa oli muuten hyvin sanottu, sillä eihän sitä tiedä, milloin tämä vaihe muuttuu ja uusi taas alkaa... :D

    Kari: Koti ei ole tässä kuvassa kyseessä, vaan konservatorin seinä :D Mutta minusta se oli tyhjyydessään viehättävä.

    Rauni: Totta, viehättävä se on myös ulkoota!

    BLOGitse: Auts, ikävä kuulla että kokemukset ovat huonoja. Mutta eihän sitä voi kaikkea ennustaakaan etukäteen, ellei kokeile. Toivottavasti löytyy uusi työ ja jostakin muualta kuin Suomesta (koska selkeästi haluatte kuitenkin vielä expattailla, niin kuin kirjoititkin)!

    Heljä: On upea tunne ja vuosi on mennyt yllättävän nopeasti. :)

    ReplyDelete
  12. Hei Varjo,
    Kiva kun kävit koska löysin tänne.Melkein tuli koti-ikävä kuviasi katsellessa.Asuin Lontoossa 6 vuotta ja minun kohdallani se oli rakkautta ensi silmäyksellä, vaikeaksi sen rakkaussuhteen ylläpitäminen teki se ettei Suomi kuulunut silloin EUhun joten kaikki konstit piti ottaa käyttöön.
    Jos on entistä elämää niin se on varmasti minulla ollut Englannissa.
    Kaunis ovi kuvassa ja muutkin kuvasi hienoja.

    ReplyDelete
  13. Hyvältä kuulostaa. Kunhan vain tarkenet ;)

    ReplyDelete
  14. Ai se olitkin Sinä! Kiva kun olet, vaikka en ikinä olisi sinua arvannut Varjoksi, jätät korkeintaan muut varjoon. Jännä miten sitä oppii tuntemaan toisen, siis blogistinkin ihan pienistä asioista, Sinut tunnistaa kirjoitustyylistä, vaikkei nyt sentään tietyistä sanoista, haa.

    Kiva ja kova kuva. Siis itse asiassa tuon kaari-ikkuna edustaa kyllä aika hempeää linjaa, mutta kontrasti on hyvä: kovat asiat ja sitten pehmeät linjat vastavedoksi.

    Ja sinulla on uusi blogi(?!), onnea! Teet on sitten juotu ja hengissä selvitty.

    ReplyDelete
  15. Melita: Onpa kiva kuulla, että löytyi toinenkin täällä asustellut ja maata rakastava. Muutto tänne sujui yllättävän helposti, kiitäs siitä kaiketi kuuluu EU:lle.
    Kiva, kun tulit kylään blogiini!
    Lepis: Täällä tarkenee vielä ihan hyvin. Eilen piti heittää pitkähihainen pois päältä, kun tuli ihan hiki.

    Kutis: No minähän se :D Onneksi ei sentään tunnista tietyistä sanoista – muuten voisi alkaa miettiä, josko toistan itseäni. Teet on tosiaan ryystetty ja siinä tohinassa jäi syanidit ottamatta.

    Tykkään noista kaarevista muodoista. Täällä niitä on paljon ja olen ihan mehuissani aina kun näen noita muotoja jossain :D

    Miiwi: Kiitos!

    ReplyDelete

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikille joko yhdessä tai erikseen (yleensä erikseen). Joskus vastaaminen voi vähän kestää, mutta ei kannata huolestua - vastaan kyllä :)