Pages

Tuesday, November 30

Pärstä kuntoon

Jostain kumman syystä en ole pahemmin ehtinyt päivittää blogiani enkä sen kummemmin ole lukenut toistenkaan blogeja. Palailen ruotuun kotiin palattuani.

Tämä on viimeinen iltani Susan kotihotellissa Vegasissa. Vietimme ihanan päivän kierrellen kaupoissa, koska minun piti tehdä viime hetken ostokset.

Susa hermostui minun meikkausongelmiini, kun minulla tuo naamaan maalaaminen kesti aina niin kauan. Hän kehotti minua kokeilemaan BareMineral–puuteria, jota hän itsekin käyttää. Hänellä oli yksi puuteri, joka hänelle liian vaaleaa ja siksi hän ei voi sitä itse käyttää.



Minulle se sen sijaan sopi täydellisesti. Muutama sutaisu naamariin ja koko pärstä oli kerralla kondiksessa. Susa antoi kyseisen mineraalipuuterin minulle ja tänään minun oli sitten vielä pakko käydä ostamassa sitä lisää varastoon, sillä meikit ovat täällä halvempia kuin Lontoossa.

Ennen käytin Everyday Mineralsia ja suoraan sanottuna se on saatanasta (kuva alla). Puuteri tarttui sutiin kiinni ja suti näytti koko ajan saastaiselta. Lisäksi puuteri sotki koko huoneiston, vaikka sitä yritti kuinka hienovaraisesti levitellä.



Heitin vanhan sudin jo roskikseen, koska sen saastaisuus etoi minua. Ylemmässä kuvassa on siis uudet sudit, jotka ovat todella hyvälaatuiset eivätkä karvat tartu naamaan kiinni, kuten sitä Everyday Mineralsia sutiessa.

Susa teki minulle eilen mutanaamuon Dead Sea –tuotteella. Minulle tuotemerkki on ennestäänkin tuttu, joten siksi uskalsin hänen antaa sen tehdä. Minullahan on atooppineni iho, joka säikähtää helposti milloin mistäkin. Ihoni tuntuu vieläkin kosteutetulta eikä sitä kiristä

Susa antoi minulle ison kasan arvokkaita Dead Sea –tuotteita, joita hänellä oli vielä varastossa. Kiitos, Susa, miljoonasti kaikista vinkeistä ja ohjeista, joita olen sinulta saanut – sinä olet ammattilainen!



Ps. Heitin nuo kälyset Everyday Mineralsit roskikseen kuvaussession päätteeksi. Muuten, Susa on itse tehnyt kukka-asetelman, jonka edustalla tuotteet kuvasin. Kukka-asetelma oli yksi ensimmäisistä yksityiskohdista, jonka huomasin tänne tullessani.

Nyt jatkamme viimeistä iltaamme yhdessä, on vähän haikea olo, vaikka nauramme koko ajan.

Thursday, November 25

Kiitospäiväkiima


En ole koskaan ennen viettänyt tai edes sen kummemmin noteerannut kiitospäivää. Siksi nyt onkin jännää, kun saan kokea sen, vaikkei se minulle sinänsä mitään merkitsekään.

Jumitan siis edelleen täällä Susan ihanassa ”kotihotellissa” Las Vegasissa. Huomenna Susan vanhempi lapsi, Daniel, tyttöystänsä - ja toivottavasti ihanan koiransa - kanssa tulee kiitospäiväaterialle.

Olen tavannut Danielin ja A:n jo useita kertoja, ja meillä on ollut hauskaa pelejä pelaten ja iltaa istuen.

Olen täällä kuin kotonani: pesen kattiloita ja jynssään pöytiä sillä aikaa, kun Susa valmistaa meille ihania keittoja. Havaitsimme, että meillä on todella samantyyppiset ruokatavat ja etenkin intohimo Minestronekeittoon.

Bellagiossa on kaunis Botanical Garden, jossa on tällä hetkellä ajankohtaisesti Kiitospäiväteema. Kaikki kasvit tuossa puutarhassa ovat aitoja. Puutarha sijaitsee hotelli-Casino -kompleksin sisällä – mielettömän kaunista!


Tietenkin jäimme myös katselemaan ja kuuntelemaan vesishow-esityksen.



Jokainen päivä on omanlaisensa elämys. Koko ajan tulee mieleen kaikkea uutta, mitä haluamme vielä tehdä ennen kuin palaan kotiin.


Luonnollisesti käymme joskus myös istumassa iltaa clubeissa. Eikä ole muuten vielä tarvinnut kertaakaan maksaa mihinkään clubiin pääsymaksua ja drinkitkin tuodaan eteen ilmaiseksi.

Thursday, November 18

Jättisyömärit


Valokuvatorstai - Ahneus

Nam nam, oliskos lihaa tarjolla.

Thursday, November 11

Luonnollinen Las vegas

Hektinen turistielämä jatkuu. Susa roudaa minua paikasta toiseen ja tänään kävimmekin Lake Meadilla. Minulla ei ollut aavistustakaan, että paikka on niin upea.

Olen ajanut sen ohi mieheni kanssa joskus vuosia sitten, mutta minulla ei ollut hajuakaan, miten uskomaton paikka se voi olla! Las Vegasin ”keskustasta” sinne on matkaa vain noin puolisen tuntia.


Auringonlasku Lake Meadilla.


Jos tahti jatkuu näin kiihkeänä, joudun kenties siirtämään paluulennon tammikuulle.




Mieletön putiikki täynnä taidetta. Kysyin saanko kuvata siellä. Aluksi myyjä sanoi "ei", mutta ostettuani ihanan tuliaisen itselleni, mieli muuttuikin ja hän antoi minun kuvata aivan vapaasti.


Lepotauko kaupassa.


Huomenna onkin sitten tarkoitus lähteä patikoimaan Mount Charlestonille.

Monday, November 8

Susa aina pakottaa


Halloween tuli ja meni ja tämänkertainen olikin elämäni erikoisin ja eksoottisin kokemus.

En ole koskaan Halloweenia juhlistanut, joten nyt vasta menetin Halloween-neitsyyden Santa Monica Boulevardilla Los Angelesissa.

Kiitos Susa ja Itkis ihanasta ja ikimuistoisesta illasta ja erityiskiitos Itkikselle vieraanvaraisuudesta! Itkiksen Halloweenpostauksen pääset katsomaan täältä.

Susaa en vielä kiittele, kun olen edelleen jumittuneena tänne Vegasiin. Jumitus on niin tiukka, että siirsin lennon joulukuulle.

Susa pakotti minut tekemään tämän Halloween-postauksen (kannattaa muuten  tsekata Susan Halloween-postaus - siellä on myös videoita!), joten tässäpä tätä nyt sitten. Hieman kesti, koska on ollut niin kiire koko ajan.

Susa arvostaa siistiä keittiötä, joten suurin osa ajastani onkin mennyt siivoamisen merkeissä.










Toinen syy miksen ehdi bloggailla: Bella raiskaa minua koko ajan, joten koneelle pääseminen on toisinaan hieman hankalaa. Kuvassa Bella istuu päälläni ja vahtii, että käyttäydyn kunnolla.