Pages

Thursday, May 31

Jäin melkein puomin taakse!

Kuvan riikinkukko ei liity postauksen tapahtumiin.

Muutama päivä vielä ja hyppään siiville ja lennän Suomeen. Tässä viime aikoina on pitänyt lähinnä hoidella asioita lähtökuntoon.

Kalusto (leegot) on tutkittu ja kaiken pitäisi olla kunnossa purentakiskon teettämistä varten. Aika suomilekurillekin on varattu. Syy, miksi haluan kiskon tehtävän Suomessa, on hinta.

Täällä purulelu kaikkine kuluineen maksaa 1700 puntaa. Melko kallista, sanoisin. Suomessa vastaavan saa esitutkimusteni ja haastattelujeni mukaan about 500 eurolla.

Täällä purulelun tekeminen vaatisi ainakin viisi käyntiä hammaslääkärissä: tehdään muotit ja sitten koeversio ja sitten testataan ja sitten taas tutkitaan ja sitten tehdään uusi muotti ja lopullinen kisko. Tässä prosessissa selvitetään kuulemma, millainen se kirskutteluongelma on, eli miten kirskutan.

Boooooring, minulle on ihan sama, miten kirskutan, kunhan saan puruluun, joka suojaa leegojani. Olen melkoisen varma, että tuo kirskuttelutyyli kiinnostaa lähinnä sitä hammaslääkäriä. Uskon, että Suomen lelut ovat aivan yhtä tasokkaita kuin täälläkin, vaikkei tarvitsekaan sitä varten muuttaa hammaslääkärituoliin asumaan.

Suomessa siis yleensä kolme käyntiä riittää. Toivottavasti riittää minunkin tapauksessani, sillä en ole kauhean innostunut viettämään puolta lomaa makoillen monttu auki moottorituolissa.

Täkäläisellä hammaslääkärilläni on muuten tällainen kiva hitsausmaskia muistuttava suoja.

Kuva täältä.

Taannoin ekan kerran hampitohtorilla käydessäni hieman säikähdin. Nyt olen jo tottunut siihen sekä ajoittain mukana menossa olevaan otsalamppuun.


~~~


Joskus asiat ovat täällä vähän "vaikeita". Kävin tänään hakemassa reseptin (sain pummittua siihen kahden kuukauden lääkkeet yhden sijasta - täällä ei useampaa kuukautta anneta kuin erikoistilanteissa) ja menin läheiseen Apteekkiin.

"Farmaseutti" (harjoittelija tmv. ilmeisesti) sanoi, että farmaseutti on nyt lounaalla (Apteekin tiloissa kieltämättä tuoksahti kebab tai joku vastaava). Voinko tulla uudelleen parinkymmenen minuutin kuluttua? Juu en voinut, vaan lenkkeilin Sainsbury'sin Apteekkiin.

Se vähän harmitti, koska olin ollut lenkillä ja siinä matkanvarrella hain reseptin ja olin jo vähän raato. Otti siis ehkä snadisti päähän extralenkin tekeminen.

Lisäksi tuon extralenkin varrella on raiteet. Sinne jää herkästi puomin taakse odottelemaan ohimeneviä junia - ihan kuin jossain maaseudulla! Tänään en tosin jäänyt, mutta varmuuden vuoksi oli pakko valittaa.

Sunday, May 27

Uusi leikkipaikka

Minulla on uusi leikkipaikka. Fillaroin sinne muutama päivä sitten ja ihastuin ikihyviksi. Olen puistojen suuri ystävä ja täällähän niitä riittää.

Olin pyörtyä melken heti suhatessani portista sisään: löysin nimittäin rauniot! Hylkäsin fillarini ja ryhdyin kiipeilemään.


Korkealta näki kauas ja bongasin ihanan kartanon. Tosin tuon kartanon näki kyllä ihan ilman kiipeämistäkin, mutta minun oli ihan pakko kiivetä.


Hyppäsin alas muurilta ja lähdin lähestymään kartanoa innosta pinkeänä. Matkalla maltoin juuri ja juuri ihailla avointa nurmikenttää, jossa voisi heitellä vaikka kärrynpyöriä. Tai järjestää piknikin.


Kappas, sehän olikin eduskuntatalo! Tosin portaita oli muutama vähemmän eikä pylväitäkään nyt ihan niin monta.


Piti kurkata takapuolellekin.


Kyseessä on Gunnersbury Park, joka sisältää useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Rahanpuutteen takia rakennukset ovat tosin murjuuntumassa melko pahasti.


Valkoinen rakennus on aikoinaan ollut prinsessa Amelian "Bath house". Sisälle ei valitettavasti päässyt.


Kiehtova mesta kaiken kaikkiaan. Pakko mennä uudelleen!

Tuesday, May 22

Tube-asema: West Brompton

Tännekin tuli vihdoin ja viimein kesä. Sen kunniaksi ajattelin päivittää tube-asema -sarjaa.

Niin kuin minulle näyttää tavaksi tulleen, en hypännytkään tubeen, vaan fillarin päälle. Suhautin West Bromptoniin, joten esittelyssä tällä kertaa


West Brompton- District Line


Asema on minulle muistorikas, sillä sen kupeessa sijaitsevassa Ibis-hotellissa majailin ihka ekan kerran käydessäni Lontoossa joskus sata vuotta sitten.

Noin muuten alue ei ole mitenkään erityisen kiinnostava (subjektiivinen mielipide).


Siellä on kuitenkin eräs paikka, jonka takia sinne kannattaa mennä: nimittäin Bromptonin hautausmaa!


Hautuumaa on mukavasti rempallaan ja oikein villiintynyt. Sellainen leposija on minun makuuni. Siellä saa myös fillaroida.


Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka hautuumaafriikeille. Kallistuisin itse kyllä Kensal Greenin puolelle. Koin sen vielä ihastuttavampana, vaikka ei tämäkään missään tapauksessa mikään pettymys ollut.

Monday, May 21

Merta pällistelemässä ja parit faktat

Hieman häiritsee tuo paatti tuolla horisontissa. Voi olla, että shoppaan sen veke jossain vaiheessa.

Vuokrasimme eilen auton ja hurautimme merenrannalle, tarkemmin ottaen Portsmouthiin. Se on etelärannikolla vajaan parin tunnin ajomatkan päässä Lontoosta.

Oli ihastuttavaa nähdä pitkästä aikaa merta! Harmi vain, että sää oli tylsän harmaa ja kolea. Mutta kyllä siellä joten kuten tarkeni.

Ihastuin erityisesti Southsean linnaan, josta kaikki alla olevat kuvat ovat.





Olen saanut fakta-haasteen Mimiltä ja Polgalta - kiitokset haasteesta! Joku pystikin haasteeseen kuului, mutten jaksa sitä tänne lävästä.

Pystiä (ja sääntöjä) voi käydä ihailemassa joko Mimin tai Polgan blogissa, jos sen välttämättä haluaa nähdä. Luulen kylläkin, että melko moni on sen jo nähnyt.

Nyt niihin faktoihin, joita pitää olla seitsemän.

1. Tykkään istuksia autossa ja tehdä road trippejä.

2. En pysty asioimaan vessassa, jos siellä on miessiivooja. Eilen eräässä vessassa oli ja yritin vihjailla miehelle kautta rantain, että poistuisi. Ei poistunut, joten piti etsiä toinen vessa.

3. Voin yrittää vaikuttaa musiikilla mielialoihini tai synnyttää musiikin avulla erilaisia "tiloja". Nämä "tilat" eivät yleensä ole pitkäkestoisia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia.

4. Pyyhin näppiksestä pölyjä hiuksillani. Äskenkin pyyhin samalla, kun mietin, mitä tähän kirjoitan. Pitäisköhän seuraavaksi mennä pyyhkimään hyllyt...

5. Laimennan suuveden vedellä. "Raakana" purskuttelu nostattaa vedet silmiini.

6. Osaan soittaa huuliharppua. Harmi, että harppuni on kadonnut. Taisi jäädä kirjojen kanssa Suomeen.

7. Ostin aikoinaan pianon itselleni valmistujaislahjaksi, mutta jouduin myymään sen muuttaessamme tänne. Soittamista on ajoittain niin kova ikävä, että sattuu.

Thursday, May 17

Minun täytyy tietää, missä lasini on

Valokuvatorstai: "Elämämme on monin tavoin riippuvainen kasveista, kasveja on kaikkialla..." Aiheena onkin siis kuvata kasvi.

Kasvit ovat innoittajia myös taiteessa. Kukat ovat luonnon omia taideteoksia.


Kuvan lasinalusen ostin muutama päivä sitten Kew Gardensista. Se on painava ja paksu, kivenkaltainen.


Käyn säännöllisesti kiertelemässä Kew Gardensissa, minulla on sinne jäsenkortti (joka tosin menee heinäkuussa umpeen, apua!). Samalla käyn aina tsekkaamassa gift shopissa, millaisia lasinalusmalleja kulloinkin löytyy.

Keräilen näitä paksuja "kivisiä" alusia, mutta olen tarkka kuosin suhteen: sen pitää olla rakkautta ensi silmäyksellä. Haluan koota itselleni vähintää kuuden sarjan, jossa kukin alunen on uniikki.

En pidä näitä minään koristeina, vaan ne ovat ihan arkikäytössä. Käytän aina lasinalusta. En niinkään siisteyssyistä, vaan siksi, että tiedän missä lasini on/ovat.

Minulla on tässä pöydällä kaksi vakiopaikkaa lasinalusille: toinen kahville, toinen vedelle. Enkä ole kertaakaan kaatanut niitä näppikselle!


Loppuun vielä aito rehu, brittiläinen krysanteemi. Ostin sen sunnuntaina ja se kukoistaa vielä noin kauniisti. Lupaan raportoida, jos/kun se rupsahtaa hellässä huomassani.

Saturday, May 12

Kukaan ei saa koskaan tietää



Minä juoksen metsässä
jossa edes ruoho ei kasva,
jota oksat suojelevat
tavoitellen jotakin sellaista, jota
en koskaan voi
saada

Minä etsin merta
jota en löytänyt,



Sillä



siellä missä ulappa kohtaa taivaanrannan
sieltä minä haluan itseni löytää
irrallisena elämäni tuskasta
palana taivasta ja merta


Kauas jää todellisuus
minun laulustani
Laulusta, jota
kyyneleeni tahdittavat
suruni lyö rytmin

ja
ääneti avautuvat huuleni,
jotka tarinani sinetöivät.

Friday, May 4

Syntinen Sielu

Suola, sininen, sulat, "syanidi"...


Suloisen suolainen
sameus
sataa silmistäni

saapuu sormilleni
suoristan sormukseni
suljen silmäni






Syanidista
saastunut sieluni
soittaa Saatanalle:



Saavun syntieni
sijasta.



~~~

Valokuva- ja Runotorstai - samalla kirjaimella alkavia asioita/esineitä. Runo, jossa kaikki sanat alkavat samalla kirjaimella.