Pages

Wednesday, October 3

Taas kaatui pari kiveä


 Hengailin eilen haustausmaalla. Hautausmaalla on minuun terapeuttinen vaikutus: tunnen oloni siellä jokseenkin eloisaksi.




Kun olin kaadellut riittävästi hautakivia, menin rannalle ja pöllin veneen. En tarvitse airoja, sillä en tiedä, minne olen menossa.


Kirjaani on muuten luettu. Rakkaudesta kirjoihin -blogin Annika avaa kirjaa hieman enemmän kuin sen takateksti. Kannattaa käydä lukaisemassa!

38 comments:

  1. Ihania kuvia. Tuollaisen veneen pöllimisessä on suurta toiveikkuutta; ruuhi saattaa vuotaa! Sinä senkin optimisti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha, minkäs teet luonnollesi. ;D

      Delete
  2. Minä pelkään hautausmaalla, en tiedä miksi, jotain lapsuuden traumoja ehkä.
    Mutta paattiin hyppäisin, airoilla tai ilman!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hypätään yhdessä ja jätetään airot rannalle, annetaan tuulen kuljettaa! ;)

      Delete
  3. Hautausmaalla jos missä tuntee olonsa eloisaksi. Toivottavasti osaat uida tai otit pelastusliivit mukaan ennen tuon airottoman paatin kyytiin hyppäämistä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen oikea vesipeto eli eipä huolta ;)

      Delete
  4. Minäkin pidän etenkin katolisten maiden hautausmaista. Nättiä ja tunnelmaista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nämä vanhat unohdetut ja hoitamattomat hautuumaat ovat ihan parhaita, niin täynnä tunnelmaa ja henkeä!

      Delete
  5. Oi, minä rakastan hautausmaita!! Käyn niillä valokuvaamassa ja nautiskelemassa rauhallisesta tunnelmasta. Ja kun olen itse hiljainen, ujo ja erakko, niin olen todennut, että yleisesti ottaen pidän kuolleiden seurasta enemmin kuin elävien.
    Parhaita hautausmaita ovat hoitamattomat, rehevöityneet ja vanhat. Ei tavallinen moderni luterilainen kliininen hautausmaa, jolla nurmikko ajetaan ja hiekkakäytävät haravoidaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, kuolleiden seurassa on mukavaa - eivät pidä suurta meteliä, mutta silti voi aistia niiden läsnäolon ;-)

      Täällä on tosiaan paljon noita vanhoja hoitamattomia hautuumaita, joissa tykkään kierrellä. :)

      Delete
  6. Kyllähän sitä tuossa porukassa itsensä varsin eloisaksi saattaa tuntea ;)))
    Hienoja kuvia, jälleen kerran!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, se on hyvää terapiaa itselle ;D

      Delete
  7. Kuulostaa siltä, että sinulla on ollut kohtuullisen toimekas iltapäivä. :-D

    Hautausmaat rulettaa. Ja nämä sinun kuvasi. :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli juu, hautuumailla vierhätää helposti tovi jos toinenkin :D

      Delete
  8. Olenkin kaivannut sun hautausmaapostauksiasi...Jotkut hautausmaat ovat sellaisia,että niissä viihtyy.Mä olen joskus haaveillut,että olisi kiva olla Meksikossa silloin kun heillä on se Dia de muertos,joka vietetään hautausmaalla vainajia muistaen(syöden ja juoden tietenkin;D)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen lukenut tuosta meksikolaisesta juhlasta. Kew Gardensissa oli viime vuonna koristeltu eräs kasvihuone tuolal teemalla ja se oli ihastuttava!

      Delete
  9. Juu, on vain positiivista, jos hautausmaalla tuntee olonsa eloisaksi ;) Lontoon hautausmaat on usein kuin jostain kauhuleffasta, aikas rohkea oot!

    Onnittelut kijaesikoisesta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yöaikaan voisi minuakin hautuumaalla jännittää, mutta täällähän suurin osa suljetaan öiksi, joten ei pääse sinne fiilistelemään hämärässä. Tässä lähellä tosin on yksi eräs vanha hautuumaa, joka avoin aina.

      Kiitokset onnitteluista!

      Delete
  10. Kauniita kuvia! Itsekin hengailen usein hautausmaalla, kameran kanssa. Rauhoittava, hiljainen paikka jossa saa ajatella tai olla ajattelematta mitään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että on muitakin hautausmaafriikkejä :)) Niissä on tosiaan ihan omanlaisensa tunnelma!

      Delete
  11. Taidat olla yksi luonnon voimista :)

    ReplyDelete
  12. Toiseksi alin kuva on aivan "ihana", jos nyt hautausmaakuvia saa sanoa ihaniksi... :) Minusta valoisat hautausmaat suurine, vanhoine puineen ovat kauniita, mutta pimeällä en niissä viihdy. Ehkä lapsuuden pelottelut yms. on vaikuttanut muutenkin pimeää pelkäävän mieleen vähän turhan paljon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi sanoa hautuumaita ihaniksi, sehän on makuasia ;) Itse taas tykkään, että mitä pelottavampi paikka, sen jännempää. Ehkä siitä syystä tykkäsin bongailla ja tutkia autiotalojakin :D

      Delete
  13. Hautausmaissa on todellakin jotakin terapeuttista, tällä saarella on niitä kaksi vanha ja uusi. Taidan käydä vanhalla kameran kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Käy ihmeessä, olisi kiva nähdä kuvia sikäläisistä hautausmaista!

      Delete
  14. Tuntee itsensä eloisaksi, ilmankos minäkin viihdyn hautausmailla, ei ollenkaan niin hiljaista seuraa kuin luulisi. Venho on todella kutsuva, sellaisella kauhuelokuvamaisella tapaa, jota ei oikein voi vastustaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hautausmaat pistävät mielikuvituksen liikkeelle ja avaavat ovia itseen ja ajatuksiin. Eipä ihme, että ne niin kiehtovat!

      Delete
  15. Jahas, taas on ollut Elellä räyhähenki päällä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, joskus pitää purkaa patoutumia :D

      Delete
  16. Mieluusti minäkin kuljeskelen hautuumailla. Vanhat ristit on omalla tavallaan niin kauniita, niin valokuvauksellisiakin, kuten ruohottuneet hautakummut ja jo hieman sammaloituneet nimilaatat.
    Mitä paattiin tulee, niin seikkailuun sen kanssa voisi päästä ja se olisi jotain.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varmaan se unohdetun ja hylätyn tuntuma noissa hautausmaissa kiehtoo kovin. Siellä tuntuu aika pysähtyneen.

      Delete
  17. Siinähän se päivä on kivasti hurahtanut!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, siinä se meni kiviä kaadellessa :D

      Delete
  18. Ihania kuvia ! Minäkin pidän hautausmaista ja tykkään kierrellä ja katsella hautojen koristeita, tekstejä jne. Tosin, sieltä tulee aina yht´äkkiä tarve lähteä elävien joukkoon !

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pieni tuokio itsen ja kuolleiden kanssa tekee ihan terää. Ja sitten voi jättää sen kaiken taakseen ja yhtyä elollisten joukkoon takaisin ;)

      Delete

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikille joko yhdessä tai erikseen (yleensä erikseen). Joskus vastaaminen voi vähän kestää, mutta ei kannata huolestua - vastaan kyllä :)