Pages

Friday, November 30

Iso remonttiavautuminen - katso kuvat!

Nyt tulee iso remonttiavautuminen eli jos nämä remppa-asiat jo kypsyttää, niin ei kannata lukea.

~~~

Meillä alkaa (jos alkaa) remontti maanantaina. Siis ihka oikea remppa. Tähän mennessähän tämä "remontti" on lähinnä ollut seinän kuivumisen odottelua. Toisin sanoen kolmasosa olkkarista on ollut - ja on - käyttökelvottomana.

Olkkarimme ei ole niin iso, että tällaiseen olisi varaa. Olemme joutuneet tunkemaan kamat lomittain vapaaksi jääneeseen osaan. Jo kolme kuukautta tätä!

Tänne oli poissaollessamme tuotu tuollainen hieno kuivuri. Landlady on ilmeisesti vuokrannut sen tuosta parin korttelin päässä olevasta vuokraamosta.


Kuivuri piti sellaista meteliä, että oli pää hajota. Siispä otimme sen pois päältä ja nyt se jököttää tuossa hiljaa.

Kuva täältä.
Jos emme olisi torstaina (viikko sitten) palanneet kotiin, olisi kulho, johon vesi ohjautuu, tulvinut lattialle. Lady (tai joku hänen lähellä asuvista tuttavistaan) on ilmeisesti käynyt sitä tyhjäämässä päivittäin, mutta sitten oli vissiin loppunut motivaatio.

Kulho, johon vesi ohjautuu, on muuten minun salaattikulhoni. Toisin sanoen landlady on katsonut oikeudekseen tonkia tavaroitamme keittiössä.

Salaattikuivurikulhoa ei ole hinnalla pilattu, mutta kyse on enemmänkin periaatteesta. Kenelläkään ei ole oikeutta tonkia saati käyttää tavaroitamme!


 Rakas salaattikulhoni, rakkain kodinkoneeni. Jään kaipaamaan, sinua ikävöiden. RIP.

Koska ketään ei kiinnosta seinän kosteus (märkä se on edelleen), ihmettelen mikseivät voineet samantien re-decorate tätä saatanan kämppää poissaollessamme. Olimme hitto vieköön melkein kuukauden poissa ja siinä ajassa olisi ehtinyt mainiosti hoitaa tämän läävän kuntoon. Mikä mainio tilaisuus heille!

Mutta ei, nyt yhtäkkiä tultuamme takaisin asia taas kiinnostaa. Eilen saimme mailia, jossa siis kerrottiin, että remppa alkaa maanantaina kello. 8:00.

Landlady on yllättäen siirtänyt vuokrasuhteenhoidon Foxtonsille (välitysfirma). Luonnollisesti Foxtons nuolee leidin persettä ja nyt vieläpä enemmän, koska leidi maksaa tästä extraa.

Täällä on myös käynyt councilita, jonne valitimme tilanteesta, täti. Tätä tätiä kiinnosti kuitenkin enemmän ihan muut asiat (mm. puuttuva varoitin: eli palo- vaan joku muu) kuin itse vuoto. Ne pitää leidin laittaa kuntoon.

Mutta siis noin muuten ihan yhtä tyhjän kanssa. Eli aika yksin olemme tämän asian kanssa. Olen väsynyt eikä minua enää kiinnosta. Ihan sama vaikka seinä lahoaisi ja romahtaisi. Oikeastaan olisi kiva, jos niin kävisi.

Nyt vain toivon, että tuo remppa on nopeasti ohi (in my dreams). Koko olkkari maalataan (seinät ja katto) ja kokolattiamatto vaihdetaan. Tarkoittaa sitä, että tämä huone pitäisi muka tyhjentää (sitä ei tosin tuo mailinlähettäjä maininnut).

Herää kysymys: minne? Kun asia nyt on niin, etteivät ne mahdu muihin huoneisiin. Tai tietty sohvan voisi laittaa vaikka sänkyyn, mutta joo.

Tässä ensi maanantain marttyyrimainen päiväohjelmani:

Kello 08:00 istun tässä olkkarissa koneeni ääressä rillit päässä. Eteeni olen avannut kässärini, jota olevinaan kirjoitan (mitä välii, vaikka se on jo julkaistu) keskittyneesti. Taustalla on auki myös nettiputiikkini ja Bodin sivu.

Tämän lisäksi saatan keskustella Skypessä. Ei haittaa, vaikken oikeasti puhukaan kenenkään kanssa. Voin horista tärkeänkuuloisena säästä suomeksi. Sitten hermostun, kun remppaajat tulevat ja keskeyttävät tärkeän puheluni. Yritän silti vielä keskustella itseni kanssa säästä, mutta lopulta joudun luovuttamaan ja lopettamaan puhelun.

Eli katsotaanpa nyt, mitä maanantaina tapahtuu. Ihan jo jännittää itseänikin. Oletus nimittäin ilmeisesti on, että me voimme asua täällä remontin ajan (mainittakoon, että kylppäri, joka piti rempata kolme vuotta sitten, menee myös nyt remppaan). Kyllä meidän työt (heh heh) nyt häiriintyvät ja aion tehdä sen selväksi sekä landlehmälle että Foxtonsille.

Tässä oli tämä tapaus siis pähkinänkuoressa. Oli aika iso pähkinä: onnittelen sinua, joka pääsit tänne asti. Olemme kaikin tavoin yrittäneet saada tätä sotkua selvitettyä ja nopeutettua, mutta huomattu on, että yksin olemme. Nyt ei ole enää tahoa, jonka puoleen kääntyä.

Nähtävästi remonttia voi vetkuttaa ja kämppää pitää ns. levällään vaikka kuinka kauan, eikä vuokralainen voi muuta kuin alistua. Tosin aion vielä valittaa siitä, että KOLME KUUKAUTTA TÄTÄ PASKAA. Miksei voitu heti kuivattaa ja rempata?
 

Friday, November 23

Zetorin vessa (varoitus: sisältää rohkeita kuvia!)


 Miestenvessa on vuorattu vanhoilla Kallen kuvilla. Hieman on ollut eri tyyli joskus aikoinaan, jos vertaa nykymenoon.


 En tosin lue Kallea, mutta joskus teininä on toki tullut selailtua noita jännittäviä lehtiä. Monet kuvat ovat suorastaan taiteellisia minun silmääni.

Naistenvessa on kuvitettu elegantisti, jopa romanttisesti. Kuviakin oli vähemmän, mikä on minusta hieman epäreilua.




Mitä minä oikein tein Zetorissa keskiviikkona? Kävin syömässä mieheni kanssa.

Tilasin kasvispihvin (varmistettuani ensin, että se todella on kasvispihvi eikä mikään tofu/soijapihvi) sienikastikkeella ja perunamuusilla.

Annokseen kuului myös paistettuja juureksia. Noh, olihan siinä muutama lanttukuutio ja neljä (kyllä, laskin ne) pientä porkkananpalasta. Miehen annokseen (Traktorimiehen pihvi) sisältyi myös paistettuja juureksia ja hän sai luonnollisesti samaa kamaa kuin minäkin, mutta huomattavasti enemmän! Melko epäreilua.

Olisin mieluummin ottanut vähemmän muussia ja enemmän noita juureksia. Muussia oli ihan liikaa muutenkin. Anyway, ruoka oli kyllä ihan hyvää, joten ei valittamista. Plussaa myös siitä, että vegelle oli ihan kivasti vaihtoehtoja tarjolla.

Aterioinnin päätteeksi pakotin miehen kuvaamaan miestenvessaa ja sitten menin itse kuvaamaan (miehen puhelimella) naistenvessaa. Tajusin, että minun on saatava joku minikamera. Se olisi omiaan tällaiseen spontaaniin kuvaukseen ja kun ei aina jaksa järkkäriä muutenkaan roudata mukana.

Syömä-, juoma- ja kuvaussession päätteeksi menimme majapaikkaamme nukkumaan ja lensimme seuraavana päivänä kotiin.

Tässä minä nyt olen ja kuuntelen kuivauslaitteen hurinaa. Ottaa aivoon, mutta siitä ehkä joskus toiste enemmän. Tai sitten ei.